|
so:text
|
Aseisiin verrattavat kansakouluissa ovat itse oppiaineet ja opetusmuoto. Paljonko kansanvalistus ja sivistys siitä paranee, että kansa oppii kirjallisesti joitakuita lukuja laskemaan usein työläämmästi ja puuttuvaisemmasti, kun minkä ennen kansakouluista kuultuansakaan päässä laskemalla toimitti? Paljonko se kansaa sivistyttää, että tulee tietämään Jakobin 12 pojan nimet, eri pääkaupungit Euroopassa ja muissa maanosissa, jospa vielä senkin, että maailmassa on löytynyt suurempia ja pienempiä valtakuntia niin ennen, kuin jälkeen Kristuksen syntymistä, ja että semmoisia löytyy vieläkin? Semmoiset tiedot kyllä ovat hyvät, mutta vika on siinä, että niiden opettaminen usein tehdään pääasiaksi, ja toiset paljon hyödyllisemmät unohdetaan. Oikein järjestetyssä kansakoulussa pitäisi ennen kaikkea muuta huolta pidettämän siitä, että nuori kansa, jolla ei ole tilaa opinsaamiseen suuremmissa kansakoululaitoksissa, tulisi ihmisiksi kasvatetuiksi. Kreikkalainen viisas, kun häntä muinen kysyttiin jostakusta lapsesta, miksi mieli sitä opettaa, vastasi: ihmiseksi. Saman vastauksen pitäisi jokaisen kansakoulun saattaman lapsistansa antaa sen sijaan, kun nykyisessä rakennuksessaan täytyvät tunnustaa, jos muuten eivät valehtele, kaikenlaisia tietoja opetettavan. Tarpeellisinten ja hyödyllisinten oppien sekaan kansakouluissa lukisimma kasvuopin . Jo siitäkin syystä pitäisi sitä harjoittaman, ettei mikään muu ole niin sovelias silminnähtävästi osoittamaan kaikenlaisen muunkin opin hyödytystä. Jo vähemmälläkin siihen kuuluvien oppisanojen selittämisellä voisit lähteä lasten kanssa nurmelle, laaksoon tai aholle, ja neuvoa heille, mitenkä itse oppisivat kasvujen nimistä selvän saaman. Jos missä muussa niin tosinkin tässä aineessa opetus heille pian kyllä muuttuisi iloksi, ja kerran tielle jouduttua taitaisivat itsensä enemmän pyrkiä. Kasvuopin sanotaan myös vaikuttavan mielenrauhaa ja sydämen hiljaisuutta harjoittajan luona, joka onkin uskottava asia, sillä taivuttavatpa välistä muutkin ulkonaiset aineet, joiden keskellä tulet kauemmin olemaan, usein mielen sitä myöten. Eikö siis kukkien ihana lempeys sitä voisi tehdä? Valitettavasti kasvuoppia ei vielä löydy suomeksi kirjoitettuna, mutta sepä olisi pian saatu, ja taitaisinkin ei juuri vaikia työ olla, koska siihen kuuluvat monet oppisanat epäilemättäkin somistuisivat suomenkielessä paljon kauniimmiksi kuin monessa muussa kielessä. (fi) |
